Thursday, 21 November 2013

Jos hyppään katolta ni huomaako kukaa

Siis argh

Joo mut siis hyväksyttii sinne hyväntekeväisyysvapaaehtoisjuttuun mutta mulla ei oo varaa mennä, Thanks dudes.

Ja tuotaaa. Muutenki vähä masis fiilis, vaik pitkää on ollu mukavampaa :s koeviikko saattaa vaikuttaa asiaan enemmän tai vähemmän, ja myös se etten oo pystyny juoksemaa askeltakaan viime sunnuntain jälkeen, koska lensin kaverini hepalta. :))))

Ja joooo. Kohti huomista terveystiedonkoetta ja siitä saatavaa vitosta!! <3

Monday, 18 November 2013

hopeareunus kaikilla mausteilla

Kaikki on ollu ihan takapuolesta viimeaikoina. Kunnes eilen laitoin hakemuksen GVN (Global Volunteer Network!!!) -nimiselle vapaaehtoisjärjestölle (mikä ikinä se onkaan suomeks).

Tänään sain sitte sähköpostin jossa kerrottiin, että mut on hyväksytty! Ääää ;__; <3
Lähen siis kesäkuussa Etelä-Afrikkaan, Vanda -nimiseen paikkaan hoitamaan köyhiä lapsia ja niiden perheitä, opettamaan ja auttamaan koulussa ja kodeissa yms. Oon ihan kikseissä tossa, ja ne 6 viikkoa tulee varmasti olemaan ihan mahtavat :)

Joudun ite maksamaan vaan lennot ja tyyliin viisumin, loput hoitaa järjestö.  Yhteensä hintaa tulee mulle siis reilu 1500€, minkä uskon olevan saavutettavissa tavalla tai toisella. (toisinsanoen mun siskolla on hyväpalkkanen työ...)

Omg

Meen hyppimään ja kiljumaan parvekkeelle että pukinmäkeläisparat joutuu kokemaan mun riemun.

Thursday, 14 November 2013

Wednesday, 13 November 2013

missä motivaatio?

Ah niin ihana koeviikko on jo ärsyttävän lähellä, ja nyt alkaa taas huomata alkujakson sluibailut. Matikkaa vielä viitisenkymmentä tehtävää ja läksyt, enkun essee, hissan joku mikälie... Hups. Jotenkin alkaa myös huone olla siisti ja lenkit kestää paljon kauemmin. Ai miten niin kartan koulunkäyntiä?

No joo. Ehkä tämä tästä.

Saturday, 9 November 2013

ai siis suomea pitäis osata kirjottaa?

Heelou.
Alotin nyt tällasen taas vaihteeks uuden, mut nyt koitan keskittyy vähemmän heppa-asioihin ja lisäks siis suomenkielellä. Mun vanha, Irlanninaikaisesta elämästä kertova englanninkielinen blogi on siis tämä, joka saa nyt jäädä kunnes taas oon palannut sinne tai oon vastaavassa englanninkielisessä ympäristössä.

Tänne selitän siis millaista on olla rahaton ja työtön lukiolaisnuori ja elää kuin iilimato, eli toisten kustannuksella (lähestulkoon). Turha ottaa liian vakavasti.

Postausten taso tulee olemaan taivaallinen, ja niitä tulee olemaan tiheästi. Sarkasmi on muuten yksi lempiasioistani maailmassa, ja varmaan yksi niistä asioista mitä parhaiten osaan.

Tack och hej, alan panostamaan ulkoasuun.

Jaa kyllä tänne tulee heppajuttua. Koitan pitää sen suht fiksuna etten nyt jokaista askelta ala analysoimaan